Sivut

tiistai 23. kesäkuuta 2009

Shop till you drop

Coucou!
Äitini kaappasikin mukaamme pienen pienen läppärin, joten kuvaton postaaminen onnistuu!
Eilen valvoin 25 tuntia putkeen, sillä heräsin seitsemän maissa Suomessa, ja kaaduin sänkyyn täällä Cape Codissa kello 11 paikallista aikaa ja koska Suomi on seitsemän tuntia edellä, niin tuli valvottua siten niin pitkään. Ei vedä kuitenkaan vertoja viime vuodelle, jolloin olimme kesämatkalla länsirannikolla jossa aikaero on kymmenen tuntia. Silloin taisi tulla valvotuksi n. 30 tuntia tai vastaavaa. No nyt vuotta vanhempana, viisaampana ja heikompana oli 26 tuntia minulle aivan liikaa. Saavuimme Bostonin lentokentälle eilen rättiväsyneenä suht. lyhyen 7 tunnin lennon jälkeen. (Lento Seattleen (eli vanhaan kotikaupunkiini on 2.5 h köpikseen ja siitä 8 h perille, eli paljon pidempi). Isäni kerskaili sillä, että lentäessään syksyllä Australian johonkin kolkkaan lento on vaihteeksi 21 h. En kestäisi. Vanhempani tekivät virheen vahingossa, sillä varasivat meille lomalennon. Huoh. Loputon jonossa kykkiminen ja lentokoneen henkilökohtaisten kosketusnäyttötelkkareiden puuttuminen oli surullista. Erittäin usein matkustavana perheenä meillä on klubikortit ties mihin vip lentotiloihin ja tämä oli kenties palautus maan pinnalle. Autonvuokraushäslingin jälkeen ryhmdyimme ajamaan kohti iki-ihanaa Cape Codia eli kiemuran muotoista niemeä kohti. Nukuin autossa kevyttä koiranunta varsin epämukavassa asennossa kun vanhempani riitelivät ajo-ohjeistä kiihtyneinä. (Kun he astuvat loma-autoon heistä tulee kiukkuisia lapsia.) Muutaman tunnin ajon jälkeen oli heikkona kuin lehti ja kylmänä kuin jääpalikka. Kello oli paikallista aikaa vasta yhdeksän ja meidän oli pakko mennä syömään. Luojan kiitos kaupan vieressä oli ihana sushibaari. Kun pääsin vihdoin nukkumaan nukuin kuin tukki KUNNES heräsin tosi onnellisesti kello 5.30 virkeänä mutta väsyneenä. Raahauduin jättiplasman eteen ja katsoin jakso jakson jälkeeen Nannyä.

Vietimme viisi tuntia shoppaamassa. Se on rankaa hommaa, mutta täällä kaikki on halpaa kuin tonnikala merkistä huolimatta- esim. ostin Liz Claibornelta (eli suht kallis merkki) kokopitkät raitahousut, jotka maksaisivat Suomessa varmaan kahtasataa euroa, ja pussitin ne kauniiseen hintaan: 35 dollaria. Naurettavaa, eikö? Ekan päivän saavutus oli kymmenen kaunista ja värikästä paperipussukkaa jotka pitivät kaikki pastellinvärisien silkkipapereiden alla ties mitä ihanuuksia. Pikkupaljastuksena jumalattoman suuret hopeat simpukan muotoiset korvakorut.
Mikä päivä! Kaivauduin varpaillani vielä Atlantin hiekkaan.

Love vacationing!
Sorry guys just an update on my Cape Cod adventure. The thing will be in english when I return.
Mariia

15 kommenttia:

  1. yyyh mä en ois lähteny vanhempieni mukaan tollaselle reissulle ellen ois saanu ottaa kaveria mukaan. :D mikset jääny kotiis pitää kaikkee bileitä ?

    VastaaPoista
  2. ootteko tosi rikkaita ku matkustelette jossain vip-luokassa? :D

    VastaaPoista
  3. Miksi ihmeessä olisin jäänyt kotiin??? Hei New York City Ja d.c.!!! Olin juuri tänään Saks fifth avenuella ja fifth avenuella, METissä, Times Squarellä ja miljoonassa muussa paikassa! : D Tämä loma on ollut kuin unelma!!

    VastaaPoista
  4. Haha, oikeasti rikkaiden ihmisten ei tarvitse edes todistella toisille mm. matkustavansa viiaipii luokassa, ja varsinkaan kehuskella sillä blogissa, ja tuskinpa edes on tottakaan. :D

    Kuulu sanontakin menee: köyhät ne vaatteila koreilee! :D:D:D:D

    VastaaPoista
  5. no sitten olen KOYHA! koska vaatteilla mina itseani koristan! :) (pisteet puuttuu)

    VastaaPoista
  6. plus loungeen accessin saamiseen ei tarvita rahaa, vaan pitaa vaan lentaa tosi usein: ja osa lentokuluista ei ole omasta pussista, vaikkei se teille tosin kuulukkaan. plus en ole ikina lentanyt missaan muussa kuin tavisluokassa. :) etta niin

    VastaaPoista
  7. etköö siee businessi luakassa oo lentäny vaikka pisteitä löytyy hupsuahan se

    VastaaPoista
  8. Niinhän se on, että esim. Finnairillakin pisteitä kertyy lentämisestä, ei siitä, että maksaisit jotenkin enemmän. Mielestäni Maria ei myöskään missään vaiheessa väittänyt olevansa rikas - hän sanoi vain. että he matkustavat usein ja että he pääsevät vip-lentotiloihin. Miksei ihan tavallinen, keskiluokkainenkin perhe voisi matkustaa usein -> päästä ko lentotiloihin?

    VastaaPoista
  9. postaahan jo, sinä syntinen, tiedän, että olet kotona...

    VastaaPoista
  10. :D Pinja luulisin että se on sinä(kuulostaa sinulta): postaus on käynnissä.
    :D

    VastaaPoista
  11. Aika epätoivoinen olet, kun kehuskelet blogissasi, että matkustatte vip-luokassa, todellakin! köyhät ne vaatteilla koreilee, kuten eräs anonyymi sanoi. Ei ketään kiinnosta oletko ollu fift avenuella vai times squarella, kunhan vain yrität lesoilla kaikille, miettisit vähän, hah!

    VastaaPoista
  12. nyt kun luen näitä vanhoja posteja nii pakko kommentoidakin: anonyymi, eihän matia matkusta vipluokassa, vaann tavisluokassa niinku hän sanoikin, ja eikös tää post oo mielenkiintosempi jos maria kertoo mitä tekee, eikä sano vaan että "olin ulkomailla mutta en kerro missä etten vaan kehuskele."?

    VastaaPoista

Thank you very muchoo! :3