Sivut

lauantai 31. tammikuuta 2009

Pikkuista

Moi
Suuret anteeksipyynnöt säälittävästä bloggaustahdistani, mutta aikataulu on ollut hektinen ja baletti on totaalisesti imenyt musta mehut joka ilta. Päällä en ole keikutellut kummallisempaa, kun aamuisin mielellään astuisi koulun ovista sisään mukava pyjama päällä, kuin minihameessa ja korkokengissä. Energiataso on ollut arvolla 1 ja onneksi tämän päivän aamutreenit ovat nyt ohi ja sipsutan tänään kenties vielä yökylään.
Lupasin itselleni bloggailun alussa, etten laittaisi rättejäni esiin kuin päällä olevina, mutta tällä hetkellä ei huimasti himottanut kuoriutua neulepoolosta ja lököverkkareista ja ruveta sukkisten kanssa kuvaa varten taistelemaan. Ja joo vaatteet näyttävät lattialta aivan kaameilta, mutta yritän näyttää ne joskun päälläolevinakin.


Eli:

Paita: Tommy Hilfiger

Hame: H & M

Sukkikset: Stockmann

Ruusu: Lahja


Sillä tässä ei ole erikoisempaa sanottavaa, esittelen vähän työpöytäni sisältöä. (huom. henkilökohtaiset asiat sutattu).

Tykkään kauheasti patinarasioista(?). Minulla on vain kaksi, mutta minusta se ovat hirveän söpöjä. Toinen on Itävallasta ja siinä lukee Edelweiss ja toinen on Isoäidin antama.

Sitten kirjoja joita luen tai odottavat lukemistani. Sain juuri muutama päivä sitten vihdoin Twilightin neljännen osan valmiiksi ja oli mielestäni kaikista paras. Nyt luen kirjaa: "Miten puhua kirjoista, joita ei ole lukenut". Opus on opas ja mielestäni hauska. Kieli on vähän vaikeaa, mutta enköhän sen huomiseen mennessä luettuna saa. Seuraavaksi vuorossa Ian McEwanin Lauantai:n kymmenen viimeistä sivua, jotka jäivät kesken. Tästä kirjasta tein kouluun esitelmän ja oli mielestäni tosi hyvä. (Elleivät viimeise sivut sitä pilaa) Siis loppuratkaisu on jo tullut esiin, joten en luultavasti ole missanut mitään. Seuraavana on Shopaholic-sarjan kirjoittajan Can you keep a Secret?- puolet loppuun. Jätin sen kesken, kun hukuin Twilightien maailmaan. Lainasin kirjastosta roskaruoansolvauskirjan, joka kenties hillitsisi ruokahaluani mäkkärissä. Koko Gossip Girlin ekan kauden olen nähnyt, mutta vuorossa ovat nyt kirjat. Lainasin prequelin, eli kirjan joka kuvaa aikaa ennen ensimmäistä. Kun kaikki hupikirjat o luettu, isken Anna Kareninaan. Vaikeaa siitä tulee, mutta aion ainakin yrittää tätä klassikkoa. Omistamani Twilightit ovat vain koristeena, kun en raski jättää niitä hyllyyn.Kirjapainona pidän ihanaa tiimalasia, jossa pienet värjätyt öljypallerot pomppivat suunnasta suuntaan. Valumisaika on noin kaksi minuuttia. Näin tämän ennen synttäreitäni Heureka Shopista ja pyysin ystävältä lahjaksi. Paras läksyistäpakoiluväline! :D

Mutta tämäkin vei vähäisiä voimiani, joten painun rauhoittumaan,

Mariiiia

Tähän loppun vielä : Näin laitan rusettini-video

Ja ei, en osaa vieläkään kääntää näitä, joten niska käyttöön. :D

Taustalla soi james morrison: you give me something


sunnuntai 25. tammikuuta 2009

Violettia

Moi
Hei kohta varmaan huomenna postailen, mutta päällä on ollut samaa vanhaa. :D
Tänään illalla oli päällä uusi mekko ja burberryn löytö. Hiukset kaartuivat 50-luvun tapaan vahingossa suihkusta tultuani.









Heippa

Mariiiia

Nouveau!

Moi
Laitoin tätä ulkoasua vähän keväisemmäksi. Lempivärini keltainen ja violetti saavat nyt loistaa täällä. Mitäs pidätte? Onko liian hempeä tai ristiriitainen? Nyt saavat silmätki vähän lomaa siitä vahvasta purppurasta. Muuten, multa saa aina kysyä ja KOMMENTIT SAAVAT PÄIVÄNI IHANAKSI, joten antaa tulla. Kysykää ihan mitä vain ja juttujakin saa ehdottaa. hihii! Hei nyt tiiän et ne videot on liian pitkiä, joita yritin ladata tänne. En siis osannut kääntää tätäkään. Tämä ei ole se Ian viatonplagioimisvideo. ja kyllä, kuulostan oikeesti tolta ja puhun paljon korvia läpäisemättömällä vauhdilla. Toivottavasti kelpaa. Lisää videoita tulee kohta. Videon taustalla soi Kate Nash-Mariella. Toisessa videossa, jonka yritin laittaa tänne jo joulukuussa, vedän kermavaahtoa tavalliseen tapaan.
Mariiiiiiiiia

lauantai 24. tammikuuta 2009

Ei enää koskaan

Moi
Tänään tapahtui paljon juttuja. Illalla sain päähäni hullun idean lukea koko Colour me!:n tuotanto läpi. Huono idea oli, sillä onnistuin ihan viattomasti plagioimaan Ian ilmeet (tulevassa videossani) ja uuvuttamaan itseni, sillä kahlasin muutamassa tunnissa vain kaksi eka kuukautta. Tässä päällepantavassa oikein huokuu minulle ominainen positiivisuus.
Anteeksi vielä, etten laittanut sitä nappikaulakorun ohjetta tänne, ei kirja vain muistanut tarttu käteen. Siitä huolimatta tässä paljon odotettu uusi pirteämmän värinen nappikaulakoru.





Kun olin Stockmannilla ostamassa noita nappeja, niin oli se sitten vaikeaa. Yhteen kaulakoruun tarvitaan noin 40 nappia, ja halusin joka värille kahden mallisia seitsemän. Kaappasin sitten sieltä nappihyllystä ne kuusi nappiputkiloa ja suunnistin kassalle. Hinnat putkiloissa näyttivät vielä melko viattomilta. Kassalle päästyäni kassaneidin tehtävä oli hänelle
Mission Impossible III. Piti laskea jokamallisia nappeja, jotka ovat kaikki erihintaisia seitsemän ja onnistua laskemaan kaikki yhteen. Aluksi, kun se taputteli hinnan näkyiin loksahti leukani auki. Siis, ei vaan voi olla totta, että 40 nappia maksaa 30 euroa?! Siis täh?! Ei kolmetoistavuotiaan budjetti veny noin. No, osoittautui, että kassaneiti oli näpytellyt hinnaksi seitsemän euroa liikaa, ja koska virheensä huomasi vasta kun väsyneen näköinen Visani oli jo vingutettu (miljoonanteen kertaan sinä päivänä), joten neitosen piti palauttaa kortille rahaa, eikä sekään onnistunut,vaan piti palauttaa ne käteisellä. Loppusumma oli vieläkin surrealistinen, mutta pohdin, että unohdan hinnan ja nautin nyt vaan tulevasta HINNAKKAASTA kaulakorusta. Ja niin kävi. En ole potenut vielä yhtään omantunnonpistaisua. Ennen kuin toistin tämän traagisen tarinan teille. Näpertäessäni syntyi myös keltainen kaulakoru, joka sopii kirkkaan keltaisen topin kanssa hienosti.
Sitten, illan toiseen skandaalitarinaan. Sain semmoisen huiman idean, että tupeeraisin hiukseni. (Sitä kun en koskaan harrasta) Tupeerattua on tullut vain joskus lyhyempihiuksisena ballerinana, kun ei nuttura totellut. Alku näytti lupaavalta. Olen halunnut polkkatukkaa jo melkein vuoden, mutta kun satun harrastamaan tätä nutturaa vaativa lajia, en ole kampaajalla käynyt niin dramaattisesti lyhentämässä pehkoani ja suututtamassa balettiopettajaani.
Oivoivoivoi. Joku kaunis päivä.
Vähitellen aloin innostua ja kontrollin legenda hämärtyä.
Loppua kohden järki ja näkökenttä alkoi sumentua.
Koska hiusten kutittelu ärsytti silmiäni, siivosin pannalla.
Kokeilin ylöslaittamista.Kokeilin Amy Winehousea.
Ja hänen kohtalokasta katsettaan.
Juttu alkoi jo riistäytyä käsistä. "Hei tännehän voi varastoida tavaroita!"
Kunnes realiteetti kutsui. Runsas 20 minuuttia siihen kuitenkin kului ja ehdin kokea tuskan kyyneleitä ja hikeä. Tästä nimi, en enää koskaan tupeeraa hiuksia huviksi. Yritän pitää sanani muistamalla näitä hirveitä minutteja.
Kaamea lopputulos kaiken lisäksi oli sähköinen ja suora puf- kampaus, joka tuntui (siis ihan oikeasti) varmaan puolinyrkkiä ohuemmalta, kuin ennen skandaalia. Tässä vaiheessa ei ihan oikeasti enää naurattanut.
Lopuksi Niinin pyytämä video:
Tällä kertaa: "Näin teen nappikaulakorun"
Ja hei tiedän, että ilmeeni ovat ihan samat, kui Ia:lla siinä videossa, missä hän se laittaa hiuksia, mutta lukemisen jälkeen vaikutteet muhivat alitajunnassani ja huomasin kaamean virheen vasta, kun kaulakoru oli jo valmis. Siitä anteeksi. ja myös siitä, etten osannut kääntää videota, kun se katseluohjelma ei antanut kääntövaihtoehtoa.
Mariiiiiiia
(Näin jälkeenpäin)
-video hävisi mystisesti ja menen nyt vihdoin nukkumaan. (klo 1.10 am)

torstai 22. tammikuuta 2009

Soppailua

Moi
Kuten sanoinkin, menin tänään shoppailemaan! Löysin eilen benettonilta upean "60-luvun minimekko"-tyylisen violetin villakangasmekon. Yleensä olen "tiimalasit kunniaan"-mieleinen duud, mutta tänään sydämeni suli kuitenkin suoralinjaiselle. Aluksi kuitenkin tämän päivän vaatetus. Shoppausinto-odotus aamulla häiriköi asuvalinnan kanssa, joten päälle ei eksynyt mitään erikoisempaa.
Eli:
toppi: Gap
hame: Äidin 70-luvulta
neule: target (laatua!!)
Tässä humoristisia ristiretkiä h&m:stä. Ihmeelliset haaremihaalarit veivät kiinostukseni, mutta kun ne oli vedetty päälle saivat ne minut lähinnä nauramaan.
Tältä näytin koulussa. (Perusilmeeni :D) Neule ehti vaihtua aamulla. On osa benettonin twinsettiä.
Tässä nyt uutuusrakkaani. Alunperin se maksoi 70 euroa, mutta 50 prossan alennuksesta sen kaappasin.
Ja jos ajaudutaan yleisiin mieltymyksiin, tiimalasia tässä. Mekko näyttää kuitenkin parhaalta ilman oranssia muodottajaa.

Tässä toinen uutuuteni, laivastonsininen tuplanapitettu minihame. Kalastin h&m:stä viidellätoista eurolla. Kuuluu uuten rakkauskaartiini myös.
Tälläinen takaa. Kokeilin sen kanssa eri paitoja. Mikä oli lempparisi? Ja ei, Hello Kitty laastarista ei ole tarkoitus välittää.
Paitana on isosiskon söpö lahjoitus, joku ei ole useinkaan päällä.
Tässä nappikaulakoru (josta kerron vielä huvittavan tarinan) ja vaaleanpunainen laFayettesta ostettu paita.
Juu. Ei tässä muuta voi sanoa kuin että anteeksi.
Demi kilahti tänään postiluukusta mukanaan jälleen (JEE!) yksi Twilight-juttu
Oma lempparini kolmesta paidasta oli tämä punainen, joten tässä vielä huomisen päällepantava.
Ruusu on saatu lahjaksi (oikeasti ponnari).
Sitten Niinin heittämään haasteeseen. Tässä on muutamia mainossuosikkejani. Kaikki Voguesta.
Tässä on Louis Vuittonin upea mainos. (Kirjoitan muuten Vogueen kommenttilappusille kommntteja mainoksista ja jutuista. Lukemani lehti on aina melko sotkuinen kun lappusia tunkee sivun reunoilta sieltä täältä.)
Minusta tämä on ihana mainos, sillä
1. Malli makaa ihanan TURKOOSILLA autolla. (turkoosi lempivärejäni)
2. Mallilla on päällä upea korsettibody. (Pidät korseteista)
3. Laukussa on uutta ja vanhaa. Se vaihtuu tavallisesta LV-kuviosta keltaiseksi (joka on myös lempivärejäni)
4. Mallilla on ihanan punaiset huulet ja upeat hiukset.
Chanelin ihana mainos on ihana, sillä siinä on tuo himoitsemani kolikkopussi. Printemps 2007 jälkihaastatteluissa Lagerfeld kertoo, kuinka paljon kauniimpaa ja naisellisempaa on kuorottautua nilkkaansa kohden ja anastaa kolikkonsa sieltä, kuin kaivass laukkuansa. Siitä lähtien olen unelmoinut tuommoisesta. Ja plussaa Claudia Schifferistä. Paras ystäväni on muuten nähnyt hänet Lontoon lentokentällä ja hän todella näyttää yhtä kauniilta kuin kuvissakin! (Onhan niitä kuvia kyllä retusoitu kyllästymiseen saakka)
Tässä Ralph Laurenin hieno kenkämainos. Pidän siitä, sillä se on niin geometrinen ja värikäs.

Tässä yksi ehdottomista lemppareistani, Cliniquen huulipunamainos. Siinä on puaninen huulipuna ja punainen korkokenkä, ja iskulause on "high on colour, long on comfort". Se on vaan aika täydellinen.

Lalala,

sillä koskaan ei tiedä, mitä huomenna on päällä

Mariiiiiiia